Tietoa ruostumattomasta teräksestä 420

Stainless Steel 420 on korkea-hiilinen martensiittinen ruostumaton teräs, jossa on 12–14 % kromia. Se on arvostettu erinomaisesta lämpökäsitellystä-, sillä se saavuttaa korkeamman kovuuden ja kulutuskestävyyden kuin 410. Sen korroosionkestävyyden ja reunan pysyvyyden tasapaino tekee siitä parhaan vaihtoehdon leikkaustyökaluihin ja tarkkuuskomponentteihin.

Kemiallinen koostumus (avain, % ASTM A240)C: 0,15-0,40; Kr: 12.00–14.00; Mn: pienempi tai yhtä suuri kuin 1,00; Si: pienempi tai yhtä suuri kuin 1,00

Mekaaniset ominaisuudet (lämpö{0}}käsitelty)Vetolujuus: suurempi tai yhtä suuri kuin 760 MPa; myötölujuus: suurempi tai yhtä suuri kuin 550 MPa; Venymä: suurempi tai yhtä suuri kuin 12 %; Kovuus: Jopa 50 HRC (lämpö{4}}käsitelty)

Suorituskyky ja käyttötarkoituksetEdut: Poikkeuksellinen reunanpidätys, korkea kovuus, hyvä korroosionkestävyys martensiittisille laatuille. Käyttökohteet: Veitsen terät, sakset, kirurgiset veitset, venttiilin istukat, muotin osat.

Vastaavat arvosanat: EN 1.4021, JIS SUS420J1/J2, DIN X20Cr13/X30Cr13

5 nopeaa kysymystä ja vastausta

1. Miksi 420:lla on parempi reunan säilyvyys kuin 410:llä?420:n korkeampi hiilipitoisuus (0,15–0,40 % vs . 0.08–0,15 % 410:lle) on avainasemassa. Lämpökäsittelyn aikana hiili yhdistyy kromiin muodostaen lisää kromikarbideja, jotka ovat kovia hiukkasia, jotka kestävät kulutusta. Teroitettuna 420:n pinta säilyttää nämä karbidit, mikä estää reunaa himmenemästä nopeasti -kriittinen veitsen terien ja veitsen kannalta. 410. Vähemmän karbideja käytettäessä se menettää reunansa nopeammin, mikä tekee siitä vähemmän sopivan leikkaussovelluksiin, joissa tarvitaan terävyyden pitkäikäisyyttä.

2. Mitkä ovat 420:n eri alatyypit (J1/J2) ja miten ne eroavat toisistaan?420J1:llä on pienempi hiilipitoisuus (0,15–0,25 %) ja se on sitkeämpi, mikä helpottaa monimutkaisten muotojen muodostamista, kuten saksia. 420J2:ssa on enemmän hiiltä (0,25–0,40 %) ja se saavuttaa korkeamman kovuuden (jopa 50 HRC vs. 45 HRC J:n metsästystyökaluille), sopii erinomaisesti raskaisiin k{tyvesiin{11}}. Molemmilla on sama kromipitoisuus (12–14 %), joten korroosionkestävyys on samanlainen. Valinta riippuu muovattavuustarpeista: J1 helpottaa valmistusta, J2 maksimaalista kovuutta ja kulutuskestävyyttä.

3. Voidaanko 420 hitsata, ja mitä varotoimia tarvitaan?Hitsaus 420 on mahdollista, mutta haastavaa korkean hiilipitoisuuden ja martensiittisen rakenteensa vuoksi. Se on altis kylmähalkeilulle (hitsauksen jälkeen), koska nopea jäähtyminen muodostaa kovaa, hauras martensiittia. Tämän estämiseksi esilämmitä teräs 200–300 asteeseen ennen hitsausta, käytä alhaista-lämmönsyöttöä (hitaat kulkunopeudet) ja jälki{6}}hitsauslämpötila välittömästi 250–300 asteeseen pehmentääksesi hitsausvyöhykettä. Käytä 410 tai 420 täytelankaa sopimaan koostumus. Vältä hitsaamasta paksuja 420J2:n osia, koska se on halkeilevampi{15}}kuin J1.

4. Miten 420:n korroosionkestävyys kestää elintarvikekosketussovelluksissa?420 soveltuu elintarvikkeiden kosketukseen (esim. keittiöveitset), koska sen kromioksidikerros kestää ruokahappojen korroosiota (esim. tomaatit, sitrushedelmät). Se on helppo puhdistaa, ja sen sileä pinta estää bakteerien kertymistä. Se vaatii kuitenkin asianmukaista hoitoa: käytön jälkeen se tulee kuivata välittömästi, jotta se ei ruostu vedestä ja ruokajäämistä. Toisin kuin austeniittiset laadut, kuten 304 (jotka ovat paremmin korroosiota{9}}kestäviä), 420:een voi muodostua kevyttä ruostetta, jos se jätetään kostealle, mutta se voidaan poistaa kiillotusaineella.

5. Miksi muotin osissa käytetään 420:tä 304:n sijaan?Muotin osat (esim. ruiskumuotin ytimet) vaativat korkeaa kovuutta kestämään kulumista toistuvasta muoviruiskusta ja hyvän mittapysyvyyden. 420, lämpö-käsiteltynä saavuttaa 45–50 HRC, mikä tekee siitä paljon kovempaa kuin 304 (joka maksimilämpötila on 217 HB, liian pehmeä muotin käyttöön). 420 on myös parempi tarkkuus ja korroosionkestävyys. kestää muovihartseja ja muotinpuhdistusaineita. 304, vaikkakin korroosiota{10}}kestävämpi, mutta siitä puuttuu pitkäkestoiseen muotinkäyttöön tarvittava lujuus ja kulutuskestävyys.